Kuujuhlat " Kouvolan Kiinassa"

Sulavaa tanssia ja eksoottista laulua, huono kuva.

Viehkoja nuoria Kiinasta

 Vieraat saivat maistuvan ruoka-annoksen

Sisääntuloportti China Centeriin, ent.meijerirakennus

Tänään vietettiin taas kerran täällä kiinalaisten suurta kuujuhlaa, perheen, ystävyyden ja uuden sadon juhlana tunnettu  lokakuun täydenkuun aikoihin. Väkeä oli runsain mitoin, mukana myös muitakin maahanmuuttajia. Ohjelmaa, laulua ja tanssia ja sitten odotettuna maukas kiinalainen ateria, lisänä vielä kahvia, hedelmiä, pähkinöitä, ja kuukakkuja. Ja kaikki tämä täysin ilmaista.

Sää oli taas mahtava pyöräillä tapaamaan tuttuja (eivät ole kiinalaisia). Täällä on paljon nuoria Kiinasta opiskelemassa ja he ovat todella hymyileviä ja ystävällisiä ja kovin kohteliaita vanhempia ihmisiä kohtaan.
Lisäksi shoppailin edullisesti, 3 huivia mm.

Ihan oli mukavaa vaihtelua pihatöihin. Ensi lokakuussa taas uudestaan, on jo perinne, vuosi sitten olin myös mukana.

Syötäviä

Komeita marjoja , marja-aroniaa ja kurttulehtiruusua !

Molemmat marjat on ihan syötäviä, olisipa vaan nuo mustat yhtä suuria kuin kuvasta voisi luulla.Villiviinin marjatkin näyttävät ihan viinirypäleiltä, tosin minimuodossa. Lähinnähän ne ovat linnuille herkkua.

Punainen ja musta, maagiset värit mulle (ensimmäinen elokuva exmieheni kanssa ensimmäisenä tapaamisiltananamme

oli nimeltään Punaista ja mustaa )

Onkohan teillä lukijoillani samantapaisia kiinnekohtia joihinkin  väreihin, olisi mielenkiintoista kuulla:

Musiikkitaloa, pikavisiitti

Näkymä alatasolle ja kahvila vasemmalle

Alatasolta ja naulakoilta ylös, katossa valtava teräksinen veistos Saksofoni (naisen tekemä)

Kahvila täyttä laiseinää, auringossa kuuma

Manneheimintien katutasosta laskeudutaan lipputiskille, katosta riippuu tuo valtava veistos

Pikavierailuni musiikkitalossa keskiviikkona palattuani 'ritseilyltä'. Oli kirkas auringonpaiste, arvaatte että oli kuuma istua kahvilassa auringon paistaessa ison lasiseinän takana.
Miehekäs, ylväs, veistoksellinen ja monumentaalinen tuo talo on, onneksi 19.10 menen konserttiin, että näen myös salin.
Kannattaa käydä pällistelemässä, on avoin kaikille.

70 vuotta

Päivät,vuodet ja vuosikymmenet kuluvat uskomatonta vauhtia. Kuva on vuodelta 1941, rva Thesslundin piano-oppilaat ryhmäkuvassa Porvoossa opettajan 60-vuotisjuhlakuvassa. Siis 70 vuotta kuvalla ikää.
Istun tummanvihreässä puvussa opettajan oikealla puolella aika pelokkaana noiden isojen ihmisten kanssa. Tuosta joukosta ei monikaan ole enää elossa, kun ajattelee, että itse olen tuossa kuuden ikäisenä ja siis joukon nuorimpana.

Elämän ehtoopuolta minäkin jo elän, onnellinen saan olla siitä, että toistaiseksi  terveyttä on riittänyt. On ilta, taas "päivä ajan virtahan, nyt iäks uppoaa" kuten ihanassa laulussa lauletaan. Tuntuu haikealta,että kaunis kesä on takanapäin, pimeys lisääntyy päivä päivältä. Mutta toisaalta kun ajattelee, että jo puolen vuoden päästä lumet sulaa ja odotellaan hiirenkorvia.

Kuuntelen samalla suoraa lähetystä Musiikkitalon konsertista ( siellä se Jaani taas selloineen takarivissä ).

marimekkoa...niin maria ollaan

 Oi voi tätä nuorta tulevaa äitiä, siinä se on metsänlannoituspissillä tasan 55 vuotta sitten. Kuvasta sitä ei arvaisikaan. Tietysti marimekkohame päällään. Silloin  olin ihan marifani, nykyisin en enää niin innostunut. Aikansa kutakin.Tytär syntyi sitten tammikuussa. Monacon Grace sai Carolinensa 2 pv aikaisemmin.   Sen ajan raskaus peitettiin jakuilla, verrattuna nykyisin muodissaolevaan "trikoomakkarankuoreen", joka oikein korostaa vatsanseutua. Siihen maailmanaikaan se ei olisi ollut soveliasta ollenkaan, ei olis tullut mieleenkään.

Sain siis 3 lasta. Ja tottakai maripaitoja käytettiin niin paljon ja ahkeraan, että kyynärpäät meni rikki, joten lyhensin hihat, ja taas pidettiin . Kuva on vuodelta 1974. Oli myös raitapaitoja, kapeampaa ja leveämpää raitaa. Nyt jokaisella on perhettä, molemmilla tytöillä on 2 poikaa ja pojalla poika ja tyttö. Ihan kunnollista väkeä ovat kaikki. Itsekin yritän olla.
Sitten jossain vaiheessa Marimekon kuvioista tuli niin isoja ja mielestäni jopa outoja. Maku meni niihin. Pidän enemmän pienestä kuosista vaatteessa, olen itse sen kokoinen, että tuntisin hukkuvani isoihin kuvioihin.

Oi aika entinen...ei koskaan enää palaa...
                                                             mutta nyt täysillä taas tähän päivään...mariliinat on kaapissa!!

Rippikoulutytöt

 

Tämä vanha pahville liimattu kuva on vuodelta 1916. Elimäen kirkon pihalla rippikoulutytöt ovat vakavina kuvassa. Rovasti on hyvin luontevasti tuolissaan komea mantteli päällään.
Äitini istuu eturivissä  toisena oikealta. Vakavailmeinen, Matilda Wreden tyyppinen tyttö, 15 vuotias ja myös Matilda nimeltään , ei tuossa vielä tiennyt, että 28 vuotta myöhemmin saisi minut, ensimmäisen lapsensa.
Äiti oli ihana, hyvä ihminen, joka kuoli kotonaan kylpyhuoneeseen iltapesulla ollessaan 87 vuotiaana. Olen esirukousten lapsi, ja tunnen sen voimakkaana edelleen.

Silloin ennenvanhaan näköjään tytöillä ja pojilla oli eri rippikoulut, samoin kuin koulutkin ja myös seminaarit. Kun vertaa nykynuorten riparityttöjen käytöstä esim. pakollisissa kirkossa käynneissään, ero on huima. Eipä varmaan nuo kuvan tytöt paljon uskaltaneet puhua saatikka väitellä uskonasioista opettajansa kanssa.

Kaikki muuttuu, miltähän näyttävät 15-vuotiaat tytöt  95 vuoden päästä eli vuonna 2106. Ei sitä voi kuvitella.

"Ilolintuja"

Takapihalla on vuosia sitten tekemäni uima-allas. Se on ahkerassa käytössä etenkin kuivana kautena, kun linnut eivät sateesta saa juodakseen eikä kylpeäkseen. On ihana katsella kun ne kilvan pyrkivät veteen, kerran jopa 5 eri lajia oli samaan aikaan paikalla. Toiset räiskyttelee, huolella pestään etuosa ja takapää moneen kertaan. Toiset kuivattelee ja toiset kärsimättöminä odottelee omaa vuoroaan.

Vihervarpusparvi iloittelee vedessä, siitä nappasin otsikon ! Luulisin, että ne nauttivat vesileikeistä kuten hiekkakylvyistäkin. Höyhenet puhdistuu kirpuista ja muusta mujusta.
Huomasin senkin, mikä kokoero on eri linnuilla, harmaavarpuset on isoja näiden vihervarpusten ja talitinttien rinnalla. Samalla harmaavarpunen on kaikkein röyhkein valtaamaan altaan, siinä muut saavat kyllä odottaa.
 - - - - -

Eilen oli hauskoissa latotansseissa, vettä sateli tihkuttamalla ja välillä reippaammin, ei se estänyt pyörälläajoa 2 km. Tuon penen metsäalueen takana virtaa Kymijoki, sitä ei kuvassa näy, takana olevat pellot on joen toisella puolella.

Hauskaa kuvitella, jos tuohon joelle tulisi ykskaks vaikkapa Silja Europa, ulottuisi se takuulla kuvan reunasta reunaan.
Meillä on tässä kaupunginosassa virkeä kylätoimikunta ja mielestäni on kunnia-asia ottaa osaa rientoihin, kun niitä talkoovoimin järjestetään. Oli kolmemiehinen orkesterikin agregaatin avustamana soittamassa. Mukavaa ! Irtomiehiäkin sopivasti (3 hyvintanssivaa) meikäläistä ajatellen, kivaa sekin.

Toisin sanoen, elämä on iloista, linnuilla ja minulla !