keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Tarpeeseen


Kaiken tämän nykyisen "kurjuuden" aikana Hesassa rakennetaan lämmitettyä kävelykatua Keskuskadulle, entisen kouluni viereen. Kadun eteläosa Stokkan kohdalla on jo valmiina.
Kilometreittäin putkistoa lämmittää kiertämällä tiheässä laatoituksen alla,vesiglyseriiniseosta sisällään.. Kyllä neliömetrille tulee hintaa ja veronmaksajat, niin mitä .....;) Kivien kotimaa ei mulle selvinnyt .Kallista on ja  hienoa työtä, eriväristen ja muotoisten kivien asettelu ei ole ihan nopeaa touhua. Tekijät puhuivat ulkomaan kieltä. Oli kiintoisaa seurata osaavien miesten työskentelyä, tarkkaa puuhaa vatupassin kanssa saada kaadot kohdalleen, lammikot ei riemastuta ketään.
Jälki on näyttävää ja tietysti säästöä tulee sitten aurauskuluissa ajan kanssa.
Ylläolevat Helsingin keskustan kehittäjät, herrat Ehrenstöm ja Engel katselisivat vieläkin enemmänihmeissään kuin minä tätä menoa, eikös nyt nupukivetys enää riitä. Kehitys kehittyy, kohta varmaan koko katu katetaan.
Kuitenkin suurin osa kansasta ei taida katsella laattojen sommitelmia, ei edes huomaa niitä rynniessään eteenpäin. Onhan tämä iloa silmille ja jaloille.

9 kommenttia:

  1. Hello!
    Löysitpäs kohteen.
    Ja minkälaisen kohteen.
    Jumalauta. Etten tän pahemmin sano.
    Ei vois varmaan löytää v-maisempaa työmaata, kun ajatellaan tätä vuoden aikaa mihin se on ajoittunut.
    Hyvä tuo valokuva jossa näkyy nuo saumat.
    Siitä vois päätellä että kivet on kiinalaista alkuperältään.
    On niin huokoinen tuo raekoko, hieman kun sellainen "rokonarpisen iho" pinnaltaan että epäilen, ja kun kaiken lisäks on näin säästökuuriaika niin kyllä se kiinalaista varmaan on.
    Asennusfirma on toden näköisesmmin tämä Iiittalassa aikoinana ollut ja kuuluisuutta kiinalaisista työntekijöistään saanut yritys, tai ehkä lemminkäinen.
    Kivimiehet saattas olla kreikkalaisia, puolalaisia, tai jostakin ex-itäplokista, elleivät sitten olleet kiinalaisia.

    Mutta itse tuo asennuskuvio ja sen saumat. SE se vasta on jotakin sellaista joka alkaa olla pelkkää arkkitehtoonista hienostelua ja eikoisuuden tavoittelua, vaikka ymmärrän hyvin saumauksen tarkoituksen.
    Ajatelkaa nyt. Kilometri tolkulla puolen sentin saumaa, joka kaikki luultavammin on käsityönä tehtävä ja jonka ongelmat näkyvät hyvin jo tuossa kuvassasi. Laasti joka on kivien pintaa korkeammalla (ehkäpä ehkä tarkoituksellakin) on jo levinnyt lähikivien pintaan ja saattaa, nimen omaan saattaa! olla ongelma jossakin vaiheessa välitarkastuskissa tai lopussa, kohdetta luovutettaessa.
    Riippuu siitä minkälainen pilkun nussija on suunnittelija ja kontrolli + kaikki muut katselmukseen tulevat turhakkeet (ns.asiantuntijat) työmaata vastaanotettaessa

    VastaaPoista
  2. Asentajan tai urakoitsijan kannalta tälläisen työmaa kohteen tekee hankalaks se seikka, että joka aiinoa palikka näyttää näin kaukaa katsoen olevan eri mallinen ja eri kokoinen ja tuo saumaustyö. Sitä oikeasti on kymmeniä kilometrejä tai parempi varmaan sanoa jo heti että satoja.

    Tämä kivien leikkauskuvio voi olla sellainen että kivet on sahattu arkkitehdin kuvan perusteella ja mitoilla jo lohkomispaikassa (kiina tai muumaa) valmiiksi ennen suomeen toimitusta.

    VastaaPoista
  3. Ei tämä nyt niin kummallista hommaa ole. Ihminen on saanut miehen synnyttämään, rakentanut Kiinan muurin ja piipahtanut muutaman kerran kuussakin.

    Mutta jos tuolla ehkäistään talven aikana muutama liukastuminen ja siitä aiheutuvat lonkkavammat jne, sattaa tuo kivetys maksaa jopa itsensä takaisin varsin nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta.
      Jahhah! ja :-)
      ensmäinen "sivukontrolli" näkyykin het ilmaantunneen työmaalle.
      No, näiltä ei koskaan pysty välttymään.
      Se siitä.

      Totta on ettei homma oo kovin mutkikasta tai kummallista.
      Ei oo esimerkis yhtään ainoota kruuvia tai mutteria jotka vois liittää toisiinsa toisiinsa vaikkapa :) jommottellakin kruuvimeisselillä.

      Mutmutjosjos mennään asiasta siihen kolmanteen, eli tuohon anjuusan huomioon kustannuksista että maksaa, niin tullaan siihen lopputulokseen että totta on että maksaa mitä suurimmassa määrin ja hemmetin paljon.

      Mitä tulee tuohon lonkkamurtumien ja muiden kaatumisetn torjuntaan vastaan. Ristipää hakatulla kiveyksellä (kiven pinnan karkeuttaminen n 1-2 mmv syyydeltä) ei ole suurtakaan merkitystä kaatumisvammojen ehkäisyssä.

      Koko ristipäähakkaaminen on omaksuttu jonkin lähes täysin turhan arkkitehtoonisen näkökannan katsantokannalta jolla on pyritty tasajakoinen kivipinnan elävöittämiseen ja toisena voidaan mainita jalankulkijan askeleen
      pitävyys laatoituksella märällä tai liukkaalla kelillä liikuttaessa.
      Tämä koskee (siis on koskenut alun alkaen vain) graniitti tai paremminkin luonnonkivestä valmistettuja laattoja tai kiviä, myös noppakiviä.
      Kuitenkin tapa on siirtynyt myös betonikivien valmistukseen.
      Tämä viimemainittu ei kuitenkaan toimi, eikä tule toimimaan käytännössä, ei etenkään niin kauan kun suomen olosuhteissa on useampi vuodenaika ja sään sekä lämpötilojen huomattavat vaihtelut.
      Nämä karkeytetut pinnat toimivat tietenkin ns. sulan maan aikaan, mutta ei enää mustan jään ja lumen vaikutuksen aikaan.
      Käytännön merkitystä tällä laatan pinna karkeudella ei suomen olosuhteissa ei ole.
      Sen sijaan laatan pinnan karkeuttamisella on saatu erittäin suuri (ja vaivalloinen) kustannusvaikutus laattojen valmistamisen yhteydessä.

      Poista
  4. Arvoisa pääkontrolli,
    jos tuota kivetystä pidetään sulana talvisaikaan, se taatusti ehkäisee liukastumisia.
    Oli sitten kesä tai talvi. Pinnankarheuteen en ottanut minkäänlaista kantaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja pääkontolli vastaa:
      Pinnan karkeudesta esitin yleisenä näkökantana työmailla käytännössä esintyneen ja myös usein esiintulleen käsityksen, niin asentajien, tilaajatahon työjohdon, kuin kivien valmistajienkin mielipiteistä muodostuneena.
      Siis sinä aikana kun pyörin näissä pikku kuvioissa mukana.
      Tuon sulanapysymisen edellytyksenä kesäolosuhteita vastaavaksi, on mun ymmärtääkseni se, että ilman lämpötila pysyy siinä max -10c asteen.
      Kovemmilla pakkasilla siitä ei ole hyötyä ja lumentulon yhteydessä kivien pinnalla on taipumus jäätyä kaikesta huolimatta.
      Ongelma korostuu lisää, mikäli edelleen on tälläisiä lumisadekelejä, kuin pk-seudulla on viimeisten talvikausien aikana useimmiten ollut.
      Nykypäivän käytäntöä tietämättä, onko lämpöputket kaukolämpö, tai siitä johdettuja kuten tässä tapauksessa oletan olevan, vai onko se maa tai vedestä johdettua kuten muualla saattaa olla.
      Tälläisessa kaupunki kohteessa, tiiviisti rakennetussa ympäristössä jossa kadun alla olevat rakenteet pitävät lämpötilaa korkeammalla kuin taajamien ulkopuolella, tälläisen kivetyksen käyttö on näillä näkökohdilla siis kohtuullisen perusteltua.
      Tämän sorttinen kiveys puolustaa paikkaansa ja tuo näyttävyyttä ja elävyyttä ja viihtyvyyttä ympäristöönsä aina silloin kun se on nähtävissä, joten on ilahduttavaa, kun tälläisiä kivetyksiä käytetään.

      Lisäksi kun on tämän sorttinen hiljainen hetki, niin tarjoushinnat, koskien työn osuutta on varmasti akikkein edullisimmillaa hankintaa ajatellen, vaikka sihen lisänä tulisikin, tai yleensä tulee, ysen mukainen talvilisä.

      Poista
  5. Täähän taisi olla ihan miesten juttu, kaksi naamaa vastakkain kuten yllä olevassa kuvassakin. - Kaunista jälkeä syntyy ihan käsityönä, apuna kiviennostossa sentään imukuppimainen vehje, jolla paloja siirrettiin kohdalleen. Kivet oli ehkä kiinalaisia, jokainen aihio omassa isossa puisessa (mustunut ja ikivanha) häkissään. Miehet ei olleet kiinalaisia, Lemminkäisen liivit oli päällään, kai venäläisiä tai virolaisia.
    Tässähän lämmitetään puluille (ei harakoille) ja kansan kengille.

    Kiitos osanotostanne Max ja Pedro !

    VastaaPoista
  6. Kiitos itteles. Tosi milenkiintoinen ja ilahduttava kuva, saati se aihe sitten.
    Jos urakoitsija on lemminkäinen (lemcon tai joku vastaava) asennusporukka on yli 95 % kreikkalaista tai sitten albania/macedonia alkuperää.
    Kreikkalaiset on ollu jo kauan (15-20v) asentelemassa kiviä suomessa.
    Lemminkäinen on tuonut kivet varmaan kiinasta. Lemminkäinen on aina tuonut kiveä ulkomailta ja saanut asentaa niitä suht vapaasti. Kun se aikoinaan toi niitä portugalin lapsityövoimalla tehtyjä noppakiviä, niin niiden asentaminen (jos tavaraa sai edes ostettua! erittäin kalliilla ja lemminkäisen sanelemalla hinnalla) ei sitten onnistunutkaan enää. Kuntasektori tai sen tilaajatahon hankinta/edustaja ei kelpuuttanut kuin kotimaisen kiven, joten ulkona oltiin jo aina tarjouksen teko hetkellä. Vuodet näille tapahtumille n. 1974-1997 aika.

    VastaaPoista
  7. Kaunista, hienoa ja ehkä kallistakin katua tässä syntyy, hulluutena pidän kadun talvilämmitystä (eihän meillä ole kaikilla ihmisillä sisälläkään edes kylppärissä vastaavaa, vaikkei se tähän kuulukaan) Samoista en olisi mitenkään huolissani, luultavasti ne näissä tähtiasetelmissa pysyvät paremmin kuin vastaavissa suorakaiteissa tai neliöissä, joiden lujuus ei ole tätä luokkaa, sitä en tiedä, ovatko kovinkaan käytännöllisiä Suomen routivaan ja taas sulavaan maahan ilman tuota mielipuolista lämmitystä.

    Nyt tuli yksi blondikin paikalle Anjuusa:)

    VastaaPoista