tiistai 30. heinäkuuta 2013

Etelänmatkalla

Kivi tuijottaa niska kyrmyssä

Ja se Oolannin sota oli kauhia...
Maanantaina porhalsin junalla etelän suuntaan, josta veneellä Varissaareen. Kuumia kallioita, kuivaa heinää, ruostuneita tykkejä .Rannalla iso  kivi katseli tarkkaavaisena mitä syön ..no juustovoileipää ja vattumehuahan minä siinä lämpimällä kalliolla .Lokit kirkuivat minkä ehtivät, luulivat, että vien heidän poikiaan. Aurinko helli, leikin turistia, joka eka kertaa on Suomessa ja ihmettelee, miten täällä voikin olla näin lämmintä.


 
Kelpais mullekin  kuskin kanssa   



 Kaupungissa on kivaa katsella kiireettömänä kuljeskellen paikkoja, ihmisiä ja sattumuksia. Syödä jätskiä, saada viereen istumaan charmantin herran ym mukavaa.

Ihan umpikiveä, kahta eri väriä,Sibeliuspuistossa

Vaahteralla sopivankokoinen ruukku 


Koko päivän kun helteessä kuljeskelee silmät avoinna ja mielikin, on aika naatti sitten illansuussa mennä junalle, jonka vaunu oli ihan yksityiskäytössäni. Mietin miten onnellinen olenkaan kun vielä jaksan innostua tällaisista pikkureissuista. Maapallon toiselle puolelle ei taitaisi olla voimia mennä enää..kotimaassakin on paljon eksoottista, kun ottaa sen asenteen, että on turisti ja ihmettelee kaikkea näkemäänsä.

Aaahh!!! IIhanaaa !!!