Tukka tuulettuen on 'niiin iiihanaaa' ajella taas ympäriinsä.Tämä kukkakumpare leikattiin seuraavana päivänä tavalliseksi vihreäksi.Olinkin juuri sopivasti liikkeellä. Huomaankin nyt, että kuvan värit ovat svenska flagganin. No, sopiihan se, MM-voittonsa kunniaksi.
Pyörällä ajellessa on upeeta helppous pysähtyä kun näkee jotain mieluista. Ei parkkiongelmia. Kuulee, näkee ja haistaa ympäristön, kulku ihan omavaltaisella nopeudella ja tuo ilmavirta naamalla, ne on asioita,joita autossa ei ole. Autoajossa on taas muita hyviä puolia.
Kiihdytysajot ei ole mua varten, yleensä vain viihdytysajelen, paitsi jos on kauppaan tai johonkin tilaisuuteen meno.Lähiöihin on mukava tehdä jätskinsyöntimatkoja, K-koski ja M-koski ovat sopivan etäisyyden päässä.Samoin Utti ja Koria, siis joka ilmansuuntaan, valinnanvaraa on. Pyörätiet on loistavia täällä, ei valittamista ollenkaan.
 | |
| Korian kolme siltaa |
 | |||
| Kuusankosken tyylikäs kirjasto |
Ja tietysti ilman kypärää... turhaan olen kypärän käytöstä paasannut omille läheisillenikin ja ilman kypärää täällä lähistöllä asuva toinen Rautarouvakin näkyy taas pyörällään viilettävän, oijoi! Mukavia matkoja silti!
VastaaPoistaKiitti huolehtimisestasi! Kumma kun meistä moni, etenkin vanhempi mummeli, on niin kovapäinen, ettei tottele.
PoistaTarkoitus on kyllä hankkia, kunhan kallooni sopiva malli löytyy...
Minun vanhan perintö-Ainottareni keväthuolto on vielä tekemättä,vaikka kovasti olis jo halu satulaan.Ja arvaas missä mun kypäräni on?Komeron ylimmällä hyllyllä,kauniin lilan värisenä odottelee,että pääsis päähän.Ehkä tänä kesänä ainakin kokeilen:)Vanhin poikani sen aikoinaan osti minulle yhteisellä urheilukauppareissullamme ja vannotti,vannotti...ja minähän olen hyvä lupaamaan.
VastaaPoistaIloisia ajeluita!
Onnittelen, sulla on sentään kaunis lila odottamassa. Sitä nyt rupeat ulkoiluttamaan ahkerasti :) Pakkohan munkin on saada tukanpeitoksi kypärä (sitten suku on tyytyväinen).
PoistaAh mä olen istunut tuossa , juuri tuossa sillan korvan juurella, nuorena, kirjoitin runoja jo silloin ja piirsin milloin mitäkin.alkaa muistojen virta..voi juku..ajattelin tuota voikukka rinnettä, että olis pitänyt ottaa kukat talteen ja tehdä hyvää viiniä:) ajele varovasti hulmutukka:))
VastaaPoistaNe muistot...niitähän kertyy lisää koko ajan...
PoistaHulmutukka, uusi nimi mulle, tuulitukka olen ollut tähän asti. Kiitos !
Makee kuva tuo kolmenslillankuva.
VastaaPoistaEhditkö ajatella sitovasi seppelettä tuolla upeassa voikukkapellossa.
Sä olet muuten hyvä, kun poljet ja poljet aina vaan. Pitäis alkaa ottaa mallia minunkin.
On ne komeat, eri rakenne kussakin.
PoistaEi tullut mieleen, mutta nyt muistankin ne ihanat seppeleet, josta riippui kiharoita, varsi haarottiin ja kastettiin veteen, saatiin hienot riippakiharat. Muistatkohan siekii !?
Nyt kun kerroit noista kiharellisista seppeleistä, niin hämärästi muista. Me ei kai sit niin paljon sellaisia tehty.
PoistaIhastuttavaa Anjuusa, olet kukkamainen itsekin, harmi ettet kerennyt kerätä viinivärkkejä, tässä niitä olisi ollut. Kuvat kertovat aina ottajastaan.
VastaaPoista