***SYSSYÄ***

Pikkuvaahteran turvamies

Muheva taivas

Syksyssä on kahdenlaisia päiviä, niitä, jotka on harmaita, märkiä, pimeitä ja synkkiä. Vastapainona sitten näitä ihania kirkkaankuulaita ja värikylläisiä päiviä. Vaihdellen jopa päivittäin.
Vaahtera on saanut turvamiehekseen ja taustakseen tumman männyn. Iltataivaan ruskoa kehystää ja tehostaa tummat männyt. Samat värisävyt molemmissa . Nämä ovat sitä kauniimpaa syksyä, varhais-sellaista. Kuukausi eteenpäin puut ovat mustanpuhuvan paljaita ja surullisia. Ensilumikin on varmaan jo satanut....mutta päivä kerrallaan. Vuodenaikojen vaihtelu on rikasta, sitä kaipaa eräs tuttuni, joka asuu "ikuisessa" kesässä ja lämpimässä. Hän on kade meidän vuodenajoille.

Toissayönä satuin näkemään yöllä Jupiterin  ihan kuun yläpuolella (n.5cm päässä;)  Harvinainen näky, siitä mainittiin Ursan tiedotteessa, huomasin vasta jälkeenpäin. Oli onni nähdä.

Vaahteranlehdistä saa ikiruusuja, kokeilkaapa!
Taita kosteannotkea lehti kaksinkerroin, kääri rullalle, taita toinen taitettu sen ympärille, kolmas taitettu jne. Jopuksi tiukka kiristys lehdenkantojen ympärille.
Nämä tietenkin kuivuessaan tummuvat, mutta ovat ikikukkia ,ruusuja talvenvaralle. Kätsyjä esim havuseppeleeseen sidottuna. Oikein ekoruusuja.