Kevät tulee, appelsiinit jyllää !

Kevät ja aurinko, voi että ne lämmittää mieltä ja pintaakin.  Talven valkeus alkaa huveta, aurinko sulattaa ja hiekoitukset likaa tienvieret. Pyörällä ajelin kaikki tarvittavat menoni, huivia vaan naaman eteen , ei hätiä mitiä.
Lunta on kyllä pikkupihallani kamalasti vieläkin, katolta kolattiin  pari kuutioita alas, loput jäi sinne. Kummasti tuo lumi eristää, niin lämpöä kuin ääntäkin. Ulkoa ei kuulu liikenteen äänet.
Appelsiineja olen syönyt mahdottomasti ja muistin taas tuon , mielestäni hurjan hauskan, ainakin oli silloin kun ensi kerran näin, elikkä  siis Appelsiinipojan.
Siinä vaan leikataan veitsellä ääriviivat ja lähdetään varovasti kuorimaan niin, että tuo poikamainen "koriste" osuu oikeaan paikkaan. Joka kerralla tyypistä tulee erilainen, ovat hyvin yksilöllisiä, ihan kuin mekin.

 Seurassa tuon tekeminen saa osakseen tosi iloista meininkiä. Kokeilkaa ihmeessä.