Kesäaika

Riemullista on siirtää kelloja eteenpäin, kesä tulee taas odottaen, ei yllättäen kuten talvi tulee. En oikein ymmärrä ihmisiä, joille kellojen siirto on ikävää puuhaa. Eihän sitä nyt sentään viikoittain tehdä.
Kasvun ihmettä herneenversoissakin on mukavaa seurata.
Nautin joka hetkestä ja elän päivän kerrallaan iloisena siitä mitä mulla on. Vähän on paljon !

Lumikuraa

Olinpa Palmusunnuntaikävelyllä uusien sauvojeni kanssa. Auringon sulattamia kadunvarren kasoja oli  koko tien mitalta.Tuosta näkee, miten liikenne likaa, kulunutta asfalttia taitaa olla suurin osa. Hauskoja muodostelmia, ihan selvät lumiturson hampaat, siinä se katseli ahneena vesi hampaista valuen. .
Vastapainona hempeän suloisenvalkoisille hangille halusin kuvata tämänkin puolen kevättalvesta. Lämpöä oli +4 astetta ja tyyntä. Tämä on alkukevättä parhaimmillaan.

Talviomenapuuni

 

Kaksi vanhaa omenapuunrunkoa odottelee kesää, kuten Satukin, ihana lapsenlapseni, nuorin kuudesta ja ainoa tyttö.

Keinussa

Lumimammat istuskelevat vielä jonkin aikaa kaikessa rauhassa Palvelutalon pihassa.

Surullista

Pyöränomistajana  mua  suorastaan itkettää nähdä tämmöistä. Urheilullinen omistaja on huolella lukinnut kaiteeseen, pyörät viety ja ihan yleisellä paikalla Tukholman Kulturhusetin  edessä. Ihmettelen vaan sitä, ettei satula ole kelvannut. Surullista olisi nähdä ikioma pyöräni näin riisuttuna. Pahuutta riittää :(

MIES

213 km/h ja 1,50€

Olen näitä halvalla ajajia. VR Joulukalenterissaan tarjosi  matkoja 1,50€, ja eikun menoksi. Jo kaksi kertaa olen nyt tammikuussa käynyt Hesassa , yht. 6€. Eilen viimeksi ajelin tällä Pendolinolla kotiinpäin , vauhti oli parhaimmillaan 213km tunnissa. Eihän autolla saa ajaa laillisesti kuin 120km/h vauhdilla. Jotenkin tämä otus näyttää eläimelliseltä, toukalta mielestäni, kuten moni lähijunakin.

Puluparikin miettii mihin mennä

Reissu oli mukava, kuten edellinenkin. Nostalgiaa taas mukana runsaasti, aina tulee mieleen entiset nuoruusajat  siellä kuljeskellessa.  Ihan omin nokin ja kaatumattakin sompailin siellä kuusi tuntia.

Jugend-salin eteisaulareliefi P-Esplanadilla

Aivan ihanaa lorvailla eestaas stadia ja pistäytyä sinne ja tänne, kiireettömästi. Upeita ovat nämä vanhat jugendrakennukset detaljeineen. Kannattaa katsella ylöspäin ja seinille, eikä vain lattiaan.

Tuolinäyttely

Piipahdin Yliopiston kahvilassa ihanalla perunaleivoksella ja espressolla ja samalla 3.kerroksessa olevassa näyttelyssä. Siellä olivat esillä kaikki tuolimallit, joita on ollut käytössä yliopiston eri toimipisteissä . Tuttuakin löysin. Kuvassa  on uusimpia malleja, historialliset oli toisella puolella. Kantsii käydä katsomassa, vapaa pääsy.

Tekee hyvää olla välillä poissa kotikolosta, paluu sitten väsynein jaloin on taas niin makoisaa.